Spidula
asiaa tarantuloista ja niiden hoidosta
Pakko saada
Tarantulakuume kasvaa sietämättömäksi, sitä on jo ainakin sata astetta? Oma ihanainen pitäisi saada juuri nyt ja heti. Ensinnäkin pitää antaa aploodeja, sillä jokainen uusi harrastaja on hieno juttu. Sitten seuraakin se MUTTA. Jos on tehnyt hyvin pohjustustyön eli lukenut ja ottanut selvää tarantulasta ja sen vaatimuksista, jäljelle jää enää se paras osuus eli eläimen hankinta. Jos taas ei oikeastaan tiedä paljonkaan eläimen hoidosta, on siitä ensin otettava selvää. Tarantula on mukava ja yleensä varsin helppohoitoinen lemmikki, sitten kun tietää sen helpon hoidon perusasiat. Aivan kylmiltään ei liikkeelle kannata lähteä, koska silloin yleensä käy niin ettei tiedäkään, mikä on normaalia käytöstä ja mikä epänormaalia. Tuloksena voi olla se, että mukavasta yhteiselosta tulee riipivää tuskaa, kun ei esimerkiksi tiedä, onko lemmikki sairas, kun se ei suostu syömään. Hyvä pohjatyö säästää siis monelta murheelta ja päänsäryltä. Jos lukeminen tuntuu tylsältä eikä oikein huvittaisi, voi tiedon hankinnassa käyttää muitakin kanavia. Tarantula ei ole hätähousun lemmikki, sillä suurimman osan elämästään tarantula vain olla möllöttää paikallaan. Lohdutukseksi voin kertoa, että liikennalla oleva spidu onkin sitten kahta mielenkiintoisempi.
Jos asuu vuokralla, on ensimmäinen asia tarkistaa, voiko lemmikkejä pitää. Jos vuokranantaja kieltää lemmikkien pidon, ei häntä kannata uhmata. Vuokranantajaakin kovempi vastus voi olla muut perheenjäsenet, jos he eivät ole samaa mieltä siitä, että tarantula on ihmeellinen ja ihana lemmikki. Araknofobikko tuskin suostuu hankintaan, eikä häntä varmastikaan lohduta asia, että ehkä ajan kanssa pelottava spidu muuttuukin vähemmän pelottavaksi. Rehellisesti sanottuna niin ei välttämättä tapahdu koskaan.
Jos asuinolosuhteet ovat sallivat, seuraavaksi on vuorossa se tiedonhakuvaihe. Suoristustapa on vapaa, mutta jos haluaa päästä helpolla, on netti oikea aarreaitta tarantulien mielenkiintoiseen maailmaan. Koska olet sivuillamme, olet selkeästi jo oikeassa suunnassa. Hyvä hyvä.Monipuolista tietoa löytyy muunmuassa herppi.netin ja birdspiders.netin keskustelupalstoilta. Itse huomasin ensimmäistäspidua hankkiessani birdspiders.netin korvaamattomaksi. Sieltä löytyi hyvät hoito-ohjeet ja ihmisten omia kokemuksia. Jos englanti taittuu, löytyy tarantuloita käsitteleviä sivuja niin paljon kuin jaksaa lukea.
Valitettavasti suomeksi ei ole julkaistu kattavaa tarantulaa käsittelevää kirjallisuutta. Ainoa tavoittamani suomenkielinen kirja on Perhemedioiden julkaisema ja Hans W. Kothen kirjoittama Lintuhämähäkit. Todellinen harrastajan ”raamattu” on Stanley A Schultzin ja Marguirite J. Schultzin The tarantula keeper’s guide. Kirjoittajilla on monen kymmenen vuoden käytännön kokemus tarantuloiden pidosta, hoidosta, sairauksista ja kasvattamisesta ja sen kyllä huomaa. Kirjasta löytyy paljon jopa sellaisia ongelmia, johon suomalainen harrastaja tuskin aivan hevillä törmää.
Jos tuttava- tai ystäväpiirissä on jo ennestään harrastaja, voi hänen tietoaan käyttää hyväkseen. Lisäksi saattaa saada mahdollisuuden päästä näkemään hämiksiä läheltä. Kontakteista on myös hyötyä silloin, kun oma eläin on tullut kotiin ja omia kokemuksia pääsee jakamaan. Valitettavasti tarantulat ovat usein kiinnostavia niiden kesken kenellä niitä on. Ainakin itsestäni on hauskaa välillä päästä juttelemaan eläimistä sellaisen kanssa, joka ymmärtää mistä puhun.