Spidula
asiaa tarantuloista ja niiden hoidosta
Hengitysjärjestelmä
Joillakin hämähäkkilajeilla on mahdollisuus hengittää keuhkojen tai trakean (eräänlainen henkitorvi) avulla. Trakeat ovat putkia, jotka kuljettavat ilmaa hämähäkkien kehon läpi. Tarantulilla ei kuitenkaan ole trakejoita, joten ainoaksi hengityselimeksi jää keuhkot. Keuhkoja onkin sitten yhteensä neljä kappaletta ja ne kaikki sijaitsevat takaruumiin alapinnalla ja muistuttavat pieniä taskuja. Monilla tarantulilla selvästi erottuvat vain taaimmainen keuhkopari. Varsinkin hyvin ruokituilla yksilöillä jää etummainen keuhkopari helposti taaimmaisen jalkaparin taakse piiloon. Luodussa nahassa keuhkot näkyvät neljänä valkoisena laikkuna nahan sisäpuolella.
Keuhkojen sisällä on rakennelmia, jotka muistuttavat avointa kirjaa sivuineen. Hemolymfa kiertää keuhkojen ”lehtien” välissä, luovuttaa hiilidioksidin ja vastaanottaa uuden satsin happea. Pienet pylvääntapaiset rakenteet estävät keuhkojen lehtiä romahtamasta toisiaan vasten.
Tarantulat eivät hengitä sisään ja ulos mekaanisin liikkein vaan kaasujen vaihto tapahtuu diffuusion kautta. Toisinsanoen happea siirtyy suuremmasta pitoisuudesta pienempään (ulkoilmasta keuhkoihin) ja hiilidioksidi samoin (keuhkoista ulkoilmaan). Tarantulien keuhkoissa on kyllä havaittavissa hyvin pientä liikettä, mutta se on tulosta hemolymfan paineen vaihteluista kehossa kuin tulosta mekaanisesta, lihasten aikaansaamasta liikkeestä. Käytännössä sen merkitys hengitykseen on olematon.