Spidula
asiaa tarantuloista ja niiden hoidosta
Jauhomatojen kasvatus
Jauhomatojen kasvattaminen on varsin helppoa ja tuotteliasta puuhaa. Alkuun pääsee helposti ja itse kasvattamalla takaa ainakin, että keskenkasvuisille ja slingeille on sopivaa ruokaa tarjolla koko ajan. Meillä jauhomatoja alettiin kasvattaa juuri siksi, että eläinkauppojen jauhikset olivat isoja körmyjä ja aivan pienille slingeille liian isoa mutusteltavaa.
Jauhomato kasvattolan aloittamiseen tarvitsee vain muutaman tyhjän ja tarpeeksi ison rasian. Itse olen käyttänyt tarkoitukseen tyhjiä muovisia jätskirasioita, mutta myös Oivariinirasiat ovat olleet käytössä, jos muita ei ole ollut hollilla. Kaupoista, videovuokraamoista ja karkkikaupoista voi käydä kyselemässä tyhjiä muovisia karkkilaatikoita, jos muita rasioita ei ole saatavilla. Jauhomatoja kasvatettaessa astioiden ei tarvitse olla kannellisia, sillä kuoriaiset eivät lähde mihinkään.
Seuraavaksi rasiaan laitetaan sopivasti (=reilulla kädellä) esimerkiksi kaurahiutaleita, ryynejä, suurimoita, korppujauhoja, koiran tai kissan raksuja (myös kalanruoka käy) proteiinilähteeksi. Oikeastaan mitkä tahansa viljatuotteet käy perusalustaksi. Varsinaista jauhoa käytän itse vähemmän, kun se yleensä vaan painuu jonnekin purkin pohjalle ja matoja kalastettaessa ne yleensä sitten ovat jauhon peitossa ja jauho spidupurkissa voi tietää hometta. Kosteaksi ruuaksi voi kippoon nakata vaikka porkkanaa. Sitten ei muuta kuin madot vaan sekaan.
Mistä ne madot sitten? Eläinkaupasta esimerkiksi voi käydä ostamassa sopivan satsin. Matoja voi lykätä ensimmäiseen rasiaan ihan reilusti, ainakin useita kymmeniä, jossa ne sitten saavat kasvaa ja kehittyä. Itse taisin farmin aloittaa noin 30 madolla, mutta enemmänkin voi toki laittaa. Aikanansa madot koteloituvat ja muuttuvat kuoriaisiksi ja ennen pitkää tuloksena on oma matofarmi.
Parhaimmat tulokset saa, jos matokasvattolan läpötila on 25-30 asteen välissä eli esimerkiksi jääkaapin päällä oleva kaappi on hyvin otollinen paikka. Meillä madot ovat olleet siellä, missä ne eivät ole tiellä ja usein ihan vaan normaalissa huoneenlämmössä ja toistaiseksi kehitys on ollut riittävää.
Jotta matofarmin laatu pysyisi hyvänä ja kohdillaan, on se myös joskus siivottava. Laatikon pohjalle kertyy ennen pitkää harmahtavaa pölyä ja selkeästi sellaista tavaraa, jota ei voi hevillä tunnistaa puhtaaksi ryyniksi. Se on kakkaa. Kakka ei koskaan ole hyvä juttu, joten se pitää erotella pois matojen, kuoriaisten ja puhtaan eineksen seasta. Helpoimmin homma käy, kun hankkii pienivälisen siivilän, kippaa matolaatikon sisällön siivilään roskiksen yläpuolella ja vain ravistelee kakat pois. Puhtaan seoksen voi kipata uuteen, puhtaaseen laatikkoon ja heitää vielä perään sapuskaa täydennykseksi.
Oman viljelmän kohdalla olen huomannut, että astiassa tapahtuu helposti kannibalismia ja etenkin kotelovaiheessa olevat yksilöt saattavat päätyä tovereiden suihin. Olen ratkaissut ongelman poimilla silloin tällöin koteloituneet yksilöt omaan rasiaansa, jossa ne saavat rauhassa kehittyä. Kuoriutuneet kuoriaiset taas heittelen jauhoboxiin lisääntymään.